Säännöt

Kihniön Eränkävijät Ry:n

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT

(mallisäännöt metsästyslain 8 §:n alueella)

 METSÄSTYSALUE

Seuran metsästysalueiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa vuokrasopimusluetteloa ja kartastoa, joka on hirviseurueen käytössä. Metsähallituksen aluelupa hirven metsästystä varten haetaan yksityismaiden lisäksi riittävän suurelle valtion alueelle.

YHTEISLUPA JA YHTEISTOIMINTA

Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen yhteislupaan. Seura päättää talvikokouksessaan, osallistuuko se yhteislupaan. Seuran puheenjohtaja/ sihteeri/metsästyksenjohtaja toimii seuran edustajana yhteislupaneuvotteluissa ja yhteislupasopimuksessa. He (hän) neuvottelevat (neuvottelee) ja sopivat (sopii) muiden hirviseurueiden kanssa myös alueiden mahdollisista vaihdoista vuosittain. Yhteislupasopimuksen sisältö saatetaan metsästysseuran jäsenten tietoon. Metsästyksenjohtajat sopivat muiden hirviseurueiden johtajien kanssa alueiden käytöstä metsästyksessä.

PYYNTILUPIIN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Alue- ja pyyntilupahakemusten tekemisestä ja niihin liittyvistä mahdollisista lisäselvityksistä, metsästyksenjohtajailmoituksesta, metsästyksen tuloksen ilmoittamisesta, maksujen hoitamisesta sekä muista tarpeellisista metsästykseen liittyvistä asiakirjoista vastaavat seuran puheenjohtaja, sihteeri ja metsästyksenjohtaja.

OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN

Seuran hirvenmetsästykseen voivat osallistua kaikki ne seuran jäsenet, joilla ampumakoe on voimassa tai vanhenemassa hakemusvuonna ja jotka ovat ilmoittaneet osallistuvansa tulevana syksynä seuran hirven metsästykseen.

Ilmoittautunut vahvistaa ilmoittautumisensa allekirjoituksellaan osallistumislistaan kesäkokoukseen mennessä Metsästyksenjohtaja toimittaa osallistumislistan seuran sihteerille.

Ilmoittautumisen yhteydessä annetaan hakemuksen ampujaluetteloon tarvittavat tiedot sekä tieto siitä, missä seuran hirviseurueessa ilmoittautuja haluaa metsästää. Jos ilmoittautuneelle tulee este osallistua syksyn metsästykseen, hänen tulee ilmoittaa siitä välittömästi seuran sihteerille ja kertoa myös, mikäli mahdollista, syy siihen, että peruu osallistumisensa.

 SEURUEIDEN MUODOSTAMINEN

Seura metsästää yhtenä metsästävänä hirviseurueena.

METSÄSTYKSENJOHTAJAT

Hirviseurue valitsee keskuudestaan metsästyksenjohtajan ja tarpeellisen määrän varajohtajia. Seurueen johtajan poissa ollessa hän nimeää sille päivälle varajohtajista johtajan. Metsästyksenjohtaja antaa ennen metsästyksen alkua suullisesti ja tarvittaessa kirjallisesti turvallisuusohjeet ennen metsästyksen alkua kaikille metsästykseen osallistuville. Metsästyksenjohtajat osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan riistanhoitoyhdistyksen järjestämiin hirvipalavereihin.

OSALLISTUMISMAKSUT

Hirviseurueen kokouksessa päätetään hirvilupamaksusta ja maksun suorittamisesta. Hirviseurueen kulut muodostuvat lupamaksuista ja peijaiskuluista. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.

HIRVIKOKOUS JA METSÄSTYSJÄRJESTELYISTÄ TIEDOTTAMINEN

Hirvikokouksessa sovitaan tarkemmin metsästysjärjestelyistä tulevana metsästyskautena. Puhetta johtaa metsästyksenjohtaja ja kokoukseen voivat osallistua kaikki hirviseurueeseen ilmoittautuneet. Metsästysjärjestelyistä päätökset tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan hirvikokoukseen osallistuvien näkemyksiä. Seuran sihteeri tiedottaa metsästysjärjestelyistä seuran kotisivuilla.

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

Hirviseurueen jäsenen tulee osallistua hirven metsästykseen lauantaina ja sunnuntaina. Poissa voi olla metsästyksenjohtajalta pyydetyllä luvalla erityisistä syistä. (työeste, sairaus) Viikolla (ma-pe) metsästämisestä päättää metsästyksenjohtaja kuultuaan hirviseurueen näkemyksiä asiasta. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin; saaliin noutoon ja käsittelyyn, välinehuoltoon, saaliin käsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaana pitoon ja hoitoon sekä peijaisten valmisteluihin ja jälkiselvittelyihin

MÄÄRÄYKSET AMPUJILLE

  • metsästys aloitetaan jokaisena metsästyspäivänä käskynjaolla, jota ennen metsästystä ei saa aloittaa (koskee myös koiranohjaajia)
  • jokaisella metsästäjällä on velvollisuus pitää huolta siitä, että ase ja patruunat ovat säädösten mukaisia, ase on kohdistettu ja ampumataitoa on pidetty yllä harjoittelemalla. Vähintään 10 laukausta liikkuvaan kuvaan.
  • väriltään säädösten mukaisten vaatteiden on oltava päällä koko ajan hirvenmetsästyksessä
  • metsästäjä vastaa itse siitä, että metsästyskortti, aseenkantolupa ja ampumakoetodistus ovat voimassa ja mukana metsästettäessä
  • metsästyksessä ei saa olla alkoholin vaikutuksen alaisena
  • ase kuljetetaan ajoneuvoissa lataamattomana suojuksessa ja maastossa hihnassa olalla
  • ase ei saa koskaan osoittaa ihmistä kohti (esim. aseen ottaminen peräkontista, hirven ruhon vetäminen ase selässä, nuotiolle tulo)

MÄÄRÄYKSET PASSIMIEHILLE

  • passipaikalle tultuasi varmista missä läheiset passimiehet ovat ja ota yhteys heihin esimerkiksi kädellä vinkkaamalla ja varmista, että myös kaverisi tietää sinun sijaintisi
  • kaverin suunnassa kiellettyä sektoria on vähintään 90 astetta (45 astetta molemmin puolin), merkitse kielletty sektori maastoon ja mieleesi
  • passiin asettumisen jälkeen älä liiku passipaikalta tai vaihda paikkaa
  • jos joudut lähtemään passipaikalta kesken metsästystapahtuman, ilmoita siitä aina viereisille passimiehille
  • laita patruuna piippuun vasta passipaikalla (hirvitornissa) ja ota pois piipusta heti kun metsästystapahtuma on ohi ja viimeistään ennen passipaikalta (tornista) lähtemistä
  • kun olet ampumassa hirveä tai muuta metsästyksen johtajan sallimaa riistaa

– varmista, ettei eläin ole kielletyllä ampumasektorilla

– varmista, ettei taustalla ole muita ihmisiä tai omaisuutta

– ajometsästyksessä on oltava riittävästi etäisyyttä ajoketjuun

– koirametsästyksessä on varmistettava koiran ja koiranohjaajan sijainti

– epävarmassa tilanteessa jätä aina ampumatta

– ammu riittävän läheltä paikallaan olevaan tai hitaasti kävelevään eläimeen

– pyri ampumaan eläimeen vain yksi hyvin tähdätty laukaus

  • laukauksen jälkeen tilanne muuttuu nopeasti; havainnoi tarkasti, miten eläin käyttäytyy
  • jos huomaat, ettet ole ampunut kuolettavaa laukausta, pysy rauhallisena ja katso voitko ampua turvallisesti toista kertaa
  • kun ampumatilanne on ohi, varmista ase välittömästi
  • passissa pysytään metsästyksenjohtajan antamien määräysten mukaisesti

MÄÄRÄYKSET KOIRANOHJAAJALLE

  • koiranohjaajan on tiedettävä, missä passimiehet ovat passissa
  • haukulle menemisestä ja ampumisesta on sovittava metsästyksenjohtajan kanssa
  • haukulle menee vain yksi ampuja
  • koiranohjaajan on ilmoitettava, milloin hän on saapumassa metsästyslohkolta passimiesten luokse
  • hirven ampumisessa on noudatettava samoja määräyksiä, joita passimiehille on annettu hirven ampumisesta

HAAVOITTAMISTILANNE

Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa ja hirven sijainti laukaisuhetkellä. Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä niiden vieressä enintään 100 metriä. Ammutun hirven jäljille lähtemisestä on aina ilmoitettava naapuripasseille. Jäljet voi merkitä esim. paperinpaloilla ja tärkeää on, ettei niitä sotketa. Maastoon merkitään myös kohta, johon jäljittäminen päättyi.

KAATAJAMÄÄRITYS

Hirven tai muun metsästyksen johtajan salliman riistaeläimen kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Kaatajiksi voidaan nimetä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään metsästyksenjohtajan päättämällä tavalla. Jos on epäselvää, kuka kaatoi eläimen, kaatajan nimeämisestä päättää metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

 SAALIINKÄSITTELY

Jokainen seurueen jäsen on velvollinen hankkimaan riittävän valmiuden ja osaamisen saaliin käsittelyyn. Kaikki seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan saaliin käsittelyyn. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella, huonolla hygienialla tai muulla tavalla.

SAALIIN JAKO

Kaadetun eläimen nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti eläimen kaatajalle. Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet maanomistajille kiertävän maanomistajalistan mukaan. Lihanjako tapahtuu seurueen osallistumismaksun maksaneiden kesken tasaosuuksin.

PEIJAISET

Peijaisten järjestetään joka toinen vuosi. Hirvimiehet antavat lihat peijaisiin. Peijaisten järjestelyistä vastaa koko metsästysseura.

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖJEN TUNTEMUS JA NOUDATTAMINEN

Jokainen hirven metsästykseen osallistuva on velvollinen perehtymään näihin sääntöihin, jotka pidetään nähtävinä seuran metsästysmajalla. Jokainen hirviseurueen jäsen on velvollinen noudattamaan niitä kaikilta osin paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa metsästyksenjohtaja joutuu erityisistä syistä antamaan toisenlaisia ohjeita metsästyksen käytännön järjestelyihin.

Nämä hirvenmetsästyssäännöt on vahvistettu Kihniön Eränkävijät ry:n kokovuosikokuksessa 25.4.2021  ja tulevat voimaan toistaiseksi voimassaolevina heti

Kihniön Eränkävijät Ry:n valkohäntäpeuranmetsästyssäännöt

1. Yleistä
1.1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviämetsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
1.2. Jokaisella peurajahtiin osallistuvalla jäsenellä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.
1.3. Jokaisen peurajahtiin osallistuvan on perehdyttävä valkohäntäpeuranmetsästyssääntöihin ja muihin ohjeisiin ennen metsästystä.
1.4. Metsästysmaista pidetään ajantasaista karttaa Oma riista -palvelussa, jonne alueet päivitetään vastaamaan pyyntilupapäätöstä.
1.5. Metsästyksenjohtajan ja varajohtajien valinta käsitellään vuosittain seuran kesäkokouksen yhteydessä pidettävässä järjestäytymiskokouksessa. Seuran metsästyksenjohtaja valitaan sekä hirvelle, että peuralle yhdessä hirviporukan kanssa.
1.6. Peurajaosto valitsee keskuudestaan tarvittavan määrän varametsästyksenjohtajia ja ne päivitetään Oma riista -palveluun ennen metsästyskauden alkua.
1.7. Valkohäntäpeuranmetsästykseen ilmoittaudutaan edellisen vuoden metsästyksenjohtajalle viimeistään kesäkokoukseen mennessä tai itse kokouksen yhteydessä.
1.8. Peurajaostoon pääsevät seuran jäsenet, jotka täyttävät jahtiin osallistumiselle asetetut ehdot.
1.9. Osallistumalla peurajaostoon sitoutuu osallistumaan myös ruokintapaikkojen ylläpitoon, huoltoon sekä talkoisiin.
1.10. Peurajaostoon osallistuvat maksavat osallistumismaksun, jonka suuruus päätetään kesäkokouksen yhteydessä pidettävässä järjestäytymiskokouksessa. Tällä maksulla katetaan peuran metsästyksestä ja ruokinnasta aiheutuvat kulut.

2. Pyyntilupien jakaminen
2.1. Järjestäytymiskokouksessa päätetään metsästetäänkö metsästyskausi seurueena vai henkilökohtaisina kiintiöinä.
2.2. Seurueena metsästettäessä lihanjako tapahtuu osallistumismaksun maksaneiden kesken tasaosuuksin ja kaatomaksut sisällytetään osallistumismaksuun.
2.3. Henkilökohtaisessa kiintiömetsästyksessä osallistumismaksun maksaneet saavat yhden henkilökohtaisen luvan. Luvalla saa ampua joko vasan tai aikuisen seuran kiintiön salliessa. Jäsen saa kaatamansa peuran kokonaisuudessaan ja maksaa sen kaatomaksun.
2.4. Käyttämättömät henkilökohtaiset luvat vapautuvat joka kuun alussa, marraskuusta lähtien,niiden jaoston jäsenien käyttöön, jotka ovat osoittaneet aktiivisuutta talkoissa sekä ruokintapaikkojenylläpidossa ja huollossa.
2.5. Yhdenvertaisen pyyntimahdollisuuden tarjoamisesta huolehtii metsästyksenjohtaja.

3. Metsästys
3.1. Valkohäntäpeuranmetsästyksessä noudatetaan Maa- ja metsätalousministeriön
metsästysasetuksessa vahvistamaa metsästysaikaa.
3.2. Jahtiin lähtemisestä ja sen lopettamisesta on ilmoitettava metsästyksenjohtajalle.
3.3. Kyttäysjahtia lukuun ottamatta on metsästyksen johtajan oltava läsnä metsästystapahtumassa ja metsästyspäivä aloitetaan kokoontumisella, jossa käydään läpi lupa ja turvallisuusasiat.
3.4. Kaadosta on ilmoitettava metsästyksenjohtajalle mahdollisimman nopeasti. Saaliit päivitetään Omariista –palveluun mahdollisimman pian ampumisen jälkeen.
3.5. Peurajahtiin osallistuvan on varmistuttava lupien riittävyydestä. Jahtipäällikkö tiedottaa lupien riittävyydestä kokouksessa sovitulla tavalla.
3.6. Ampumakoetodistus ja metsästyskortti tulee esittää metsästyksenjohtajalle ennen ensimmäistä metsästystä.
3.7. Kaadetun eläimen pää, nahka ja sisäelimet kuuluvat kaatajalle. Jos kaatajasta on epäselvyyttä, päättää metsästyksen johtaja ja/tai varajohtajat puolueettomasti, kuka on ensimmäinen kuolettavan laukauksen ampunut.
3.8. Peurajaostoon kuuluvat saavat avaimen lahtivajaan, jota he voivat hyödyntää kaadon jälkeen siisteyden ja hygienian huomioiden.
3.9. Koirien paikannuslaitteiden tiedot jaetaan kaikille jaostoon kuuluville turvallisuuden lisäämiseksi.

4. Haavakot ja ohiampumiset
4.1. Mahdollisista haavakoista on tiedotettava metsästyksenjohtajaa välittömästi. Myös ohiampumiseksi tulkittu laukaus on ilmoitettava.
4.2. Ampuja saa itse jäljestää eläintä maksimissaan 200m oletetulta osumapaikalta. Tämän jälkeen toimitaan metsästyksenjohtajan ohjeiden mukaisesti.

5. Vierasjahdit
5.1. Valkohäntäpeuranmetsästykseen voidaan ottaa metsästysvieraita.
5.2. Peurajaostoon kuuluva voi ottaa jahtiin ulkopuolisen henkilön vieraaksi. Vieraan kaato menee isännän piikkiin tai seuruemetsästyksessä kaadettu peura menee normaalin lihajaon mukaan.
5.3. Jäsen ei saa myydä metsästystä omaan lukuunsa.
5.4. Vieraat ovat velvollisia noudattamaan samoja sääntöjä ja ohjeita kuin varsinaiset jäsenetkin.

6. Kurinpidolliset seuraamukset
6.1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomuksista viranomaisille.
6.2. Peurajaostoon kuuluvalle voidaan määrätä kurinpidollinen seuraamus metsästysseuran sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti, mikäli hän on toiminut sääntöjen, turvallisuusohjeiden tai lain vastaisesti.

7. Sääntöjen toimeenpano
7.1. Metsästyksenjohtaja tulkitsee ja toimeenpanee edellä mainitut säännöt ottaen huomioon sekä
yksittäisten jäsenten, että seuran edun. Metsästyksenjohtaja konsultoi tarvittaessa varajohtajia ja
metsästysseuran hallitusta.
Nämä valkohäntäpeuranmetsästyssäännöt on vahvistettu Kihniön Eränkävijät Ry:n kokouksessa 25.4.2021 ja tulevat voimaan toistaiseksi voimassaolevina 1.8.2021